Kun mindfulness ei ”onnistu”

Hyväksyvä, tietoinen läsnäolo, mindfulness, on melko yleisesti Suomessakin tunnettu ja käytössä. Sen tehoa on tutkittu ja sen käyttöä on testattu erilaisissa ympäristöissä. Masennuksen uusiutumisriskin alentamiseen sitä  suositellaan Käypä Hoito – suosituksissa.
Lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat sitä kiireisille ihmisille.

Hypetys on ollut välillä vallatonta ja kriittinen tarkastelu on tässäkin asiassa tarpeen.

Mindfulness ei ole vastaus ja quickfix stressiin ja mindfulnesspalveluiden hankkimisella yritys ei voi ostaa itseään irti vastuullisesta, inhimillisestä johtamisesta. Mindfulness ei voi ulkoisesti toimia oikein minkään asian laastarina, vaan sen edessä on hieman avauduttava ja siihen sitouduttava, mikäli mielii nähdä tuloksia.

Avaan tässä kirjoituksessa muutamia kysymyksiä ja haasteita, joita minulle mindfulness – ohjaajana on vuosien aikana esitetty. Toivon että saat niistä pohdittavaa tai että ne vastaavat johonkin mielessäsi pyörivään kysymykseen.

 

  1. ”Tämä ei toimi minulle”

    – Joskus harjoittelusta tulee liian tavoitteellista tai maagisia vaikutuksia odotetaan jo parin harjoitussession jälkeen. Fysiologisia muutoksia alkaa tapahtua vasta viikkojen harjoittelun jälkeen. Etukäteen on myös mahdotonta tietää tai järkevää edes olettaa jotain tiettyä tapahtuvaksi. Aina ei tule heti tyyneys ja rauha. Mindfulnessia on olla läsnä sille mitä on. (Myös mahdollisille negatiivisille tunteille tai reaktioille.)

 

  1. ”En virkistynyt lainkaan. Tämä on liian väsyttävää.”

    – Erityisesti työpaikalla tehdyn harjoituksen oletetaan virkistävän. Sanotaanhan mindfulnessin vahvistavan keskittymiskykyä ja muistia. Joskus harjoituksen jälkeen saattaakin olla hyvin väsähtänyt olo. Siitä voi erilaisin keinoin itseään virkistää, mutta huomaa myös väsymys. Joskus keho-mieli on ollut pitkään ylivirittyneessä tilassa. Keho on painanut sata lasissa, pinnistellen ja parastaan antaen. Hermosto ja hormonitoiminta on virittynyt selviytymis-/taistelutilaan ja toimii extraboostilla. Kun tulee hiljaisuus ja pysähdytään harjoitukseen huomioivaan tilaan, kehon vauhti saa luvan hiljentyä ja keho-mielen toiminnat normalisoituvat. Parasympaattinen hermosto balansoi tilannetta. Pitkään jatkuneen ylivirittyneisyyden jälkeinen yksittäinenkin lepotila tuntuu väsyttävältä. Keho kertoo että kiitti kun ymmärsit, tarvitsen lepoa.

 

  1. ”En rentoutunut.”

    – Mieli on etukäteen ehkä päättänyt, että tältä hommalta odotan nyt rentoutta. Mindfulness on kuitenkin tietoisuuden vahvistamista, läsnäoloa. Huomataan, tiedostetaan, tarkkaillaan, ollaan läsnä. Tavoitteena ei ole rentoutuminen vaan tietoisuuden kasvattaminen, itsen (kehon, mielen, ajattelun, reaktioiden, aistien tuoman viestin) havainnoiminen, ymmärtäminen. Saattaa siis olla että huomaat kehossa jännityksiä tai mielen levottomuuden. Olet onnistunut harjoituksessa kun huomaat mitä itsessäsi tapahtuu ja että ylipäänsä pysähdyt harjoitukseen.

 

  1. ”Hengitys ankkurina ahdistaa. ”

    Joillekkin ihmisille hengitykseen keskittyminen tai sen tarkkailu on epämiellyttävää, tai jopa ahdistavaa. Joskus se on ohimenevä vaihe, toisilla se ilmenee aina tai usein. Vaihtoehtoja on ja ehdotankin että kerrot tästä ohjaajalle, joka osaa neuvoa vaihtoehtoisia tapoja. Sama juttu, jos olet kokenut vakavan trauman tai paljon ikäviä tuntemuksia ilmenee harjoituksissa. Osaava, kokenut ja ammattitaitoinen ohjaaja osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. On tärkeää, että sinulla on turvallinen olo ohjauksessa.

 

  1. ”En saa ajatuksia pois päästäni.”

    Tämän jo varmaan tiedät. Mindfulnessin tarkoituksena ei ole tyhjentää päätä ajatuksista. Ajatuksia tulee ja menee. Se kuuluu ihmisenä olemiseen. Oleellista on palauttaa huomio ankkuriin ja olla tietoinen mielen vaeltelusta. Treeni syntyy huomion keskittämisestä aina uudelleen. Joskus mieli on levollisempi ja voit jäädä pidemmäksi ajaksi lepäämään ihanaan miellyttävällä tavalla ”tyhjään oloon”. Joskus keskittymistä, huomiota ja tarkkailua joutuu palauttelemaan tiheämmin.

 

  1. ”Hiljaisuus ja harjoitukset laukaisevat ahdistusta.”

    Mikäli elämässä on kovin kuormittava vaihe tai itsessä on käsittelemättä joitakin painavia tunteita, saattaa pelkkä hiljaa paikallaan olo olla liikaa. Oikein annosteltuna ja turvallisessa ympäristössä, asiantuntevassa ohjauksessa, on mahdollista löytää riittävän lempeä tapa harjoittaa mindfulnessia. Muista siis kertoa tuntemuksistasi ohjaajalle.

 

Mindfulness voi parhaimmillaan tuoda paljon tasapainoa ja selkeyttä elämään. Ja kuitenkin, sekään ei sovi kaikille.
Tärkeintä on, että löytää omat palautumisen, elpymisen ja tasapainottumisen keinot.
Hektinen arki ja informaatioähkyinen elämä vaatii vastapainoa.
Rauhalliset metsäkävelyt tai vaikka musiikin kuuntelu toimivat myös oikein hyvin. Keinoja on onneksi paljon.

 

Toivon Sinulle paljon palautumisen paikkoja ja nautinnollista kesää.

 

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkistot:

 
Haluan sinun voivan hyvin.

Tilaa läsnäololähettilään sanomat

Sanomat ilmestyy muutaman viikon välein ja toimitetaan suoraan sähköpostiisi. Saat vinkkejä ja ohjeita mielenhyvinvointiin sekä tietoa tulevista tapahtumista. Sanomien tilaajat ovat myös etusijalla uusiin ladattaviin tuotteisiini.

Jätä yhteystietosi alle ja seuraava sanomien numero ilmestyy
sähköpostiisi. Saatat myös saada pienen yllärin ensimmäisen viestin
mukana.